Kun on paljon opittavaa, on myös paljon kysyttävää

By January 23, 2017Minun uratarinani

Minulla on ollut useita ajatuksia ja suunnitelmia siitä, mikä minusta tulee isona. Toisinaan olen haaveillut urasta perinteisenä juristina, joka voittaa tapauksia oikeussalissa kuten Alicia Florrick The Good Wifessa, kun taas toisinaan olen ollut varma päätyväni diplomaatiksi maailmalle.

Nyt olin varma, että minusta tulee kansainvälisen yrityksen lakimies. Päätin kokeilla miten käy, jos haen alan töitä. Nyt kirjoitan tätä tekstiä harjoittelijana KONEen lakiosastolta – selvitän millaista kansainvälisen yrityksen lakimiehen arki on.

Olen käynyt töissä opintojeni alusta lähtien. Koen, että käytännönläheinen työ valmistaa minua tulevaan yhtä paljon kuin tenttikirjatkin, ellei jopa enemmän. Olin pitkään, opintojeni alusta lähtien, eräässä asianajotoimistossa töissä. Sain sieltä arvokasta kokemusta ja vauhtia työuralleni. Vaikka opintojen ja töiden yhteensovittaminen on toisinaan ollut raskasta, olen vaivannäöstäni itselleni kiitollinen. Tulevaisuuden ammatti ei ole pelkkä teorian varjossa toimiva tuntematon päämäärä vaan myös käytäntö on ollut vahvasti läsnä. Tiedän mitä minulta odotetaan.

Muistan elävästi parhaimman päivän nykyisessä työssäni. Päivään mahtui monta eri tehtävää ja kiirettä piti. Muutama minulle luotetuista tehtävistä vaikutti aluksi melko haastavalta ja vielä vuosi sitten olisin hieman säikähtänyt ja jännittänyt suoriutumistani. Nyt kokeneempana työntekijänä tämä ei käynyt minulla mielessä. Kiire oli niin kova, että minulla ei ollut edes aikaa miettiä. Tein työt tehokkaasti. Ehdin silti hyvin käydä hakemassa kupin kahvia keittiössä ja tiedustella nopeasti kollegoiden kuulumiset. Päivän päätteeksi sain kiitokset työstäni ja muistin antaa itsellenikin arvostusta: minähän olen ihan hyvä tässä.

Monesti olen ajautunut nimittäin kyseenalaistamaan omaa tietämystäni ja osaamistani. Näin voi käydä jos käyn keskustelua  jostain hieman kimurantimmasta aiheesta ja vastapuoli vaikuttaa olevan yhtä varma näkemyksestään kuin minäkin. Sorrun epäilemään itseäni ja havahdun tarkistamasta omaa kantaani tukevia näkökulmia internetistä jo kolmatta kertaa. Olen onneksi onnistunut karistamaan vuosien aikana sen epäluulon siemenen, joka on kovin kriittinen ja kyseenalaistaa itseään: ”enhän minä tiedä?”, koska useimmiten tiedänkin. En väitä, etteikö pitäisi myöntää olevansa väärässä, jos on,  tai tarkistaa tarvittaessa faktat, mutta pohjimmiltaan  omaan tekemiseen on luotettava.

Uskon myös siihen, että ikä ja kokemus tuo mukanaan vielä lisää itsevarmuutta.  Virheiden pelko on luonnollista, mutta sen ei saa antaa vaikuttaa työhön. Tarkkuus on enemmän kuin tärkeää, mutta inhimillisyyttä ei voi välttää. Jos kohtaan haasteita työelämässä tai arjessa, muistutan itseäni motosta, jonka paras ystäväni iskosti mieleeni pääsykoekeväänä: ”pitää haluta enemmän voittaa, kuin pelätä että häviää”.

Työnhakuprosessi on aina jännittävä, mutta sitä helpottaa yksinkertainen ajatus siitä, ettei hakemisella menetä mitään. Päinvastoin – jokainen työhaastattelu on mahdollisuus.  Vaikka paikkaa ei saisikaan, niin haastattelu on vähintään ollut oppimiskokemus. Joka tapauksessa jokainen haaste, hakemus ja haastattelu on mahdollisuus, eikä mahdollisuuksista pidä luopua! Olen pyrkinyt pitämään tämän mielessä jokaisessa työhaastattelussa, jossa olen ollut. Se on rentouttanut olemustani ja ajatuksiani, jolloin olen ollut aidosti oma itseni ja entistä valmiimpi vastaamaan haastaviinkin kysymyksiin. Työnantajat palkkaavat ihmisiä eivätkä mekaanisia suorittajia, ja jännitys on luonnollinen osa hakuprosessia. Vaikka minulla on vielä pitkä ura rakennettavanani, on tämä mentaliteetti toiminut tähän asti enemmän kuin hyvin. Aion jatkaa samalla tavalla vielä tulevaisuudessakin.

On ollut mahtavaa havaita kuinka aiemmalla työkokemuksellani on yhteys nykyisiin työtehtäviini.  Opitut asiat ovat konkretisoituneet ja olen huomannut miten tärkeää on ollut käydä läpi tätä edeltävät vuodet.

Kannustavaa KONEella työskentelyssä on ollut itselle suotu luottamus ja sitä kautta syntyvä vastuu. Työ on mielekkäämpää, kun omalla tekemisellä tuntee olevan merkitystä. Työpäivät eivät ole koskaan keskenään samanlaisia, ja hieman erilaiset tehtävät tuovat tärkeää vaihtelua arjen rutiineihin. Täällä saa myös haastaa itsensä, minkä koen olevan paras oppimiskokemus. Yksi hienoimmista piirteistä KONEella on työyhteisö, jossa on erittäin mukava  ilmapiiri ja jossa kannustetaan kysymään, jos on kysyttävää. Kun on paljon opittavaa, on myös paljon kysyttävää.

Anita Kritsos
Assistant Legal Counsel
KONE

Leave a Reply